Italiassa - Rooma

Kuvapläjäys vielä Roomastakin.

Oli aikamoista astua hotellista ulos ja kävellä muutama sata metriä, kun näkymä oli tällainen:

(no eihän nää taas kuvissa näytä miltään..)

Rooma oli huippu, mutta en meidän kokemuksen perusteella varsinaisesti suosittelisi sitä alle parivuotiaan pikkulapsen kanssa matkailuun. Oli melkoisen haastavaa tehdä yhtään mitään, kun toinen ei viihdy rattaissa, sylissä eikä kantorepussa, ravintoloista juoksee ulos (joo, ihanan idyllisiä ne ulkoilmaraflat ja -kahvilat..) ja lisäksi pelkästään varjossa on melkein +35 astetta, pilvetön taivas eikä tuulen virettäkään.
En kyllä tiedä kuvittelinko vai käyttäytyväitkö kaikki muut lapset suorastaan mallikelpoisesti? Vai eivätkö vanhemmat vain liikkuneet näiden vilkkaamman sortin lasten kanssa missään?
Meidän lapsi joka tapauksessa pääasiassa huusi :) Uskon kyllä, että kuumuus oli suurin syy tuohon tyytymättömyyteen, sillä kyllä meillä kotona rattaiden kanssa liikkuminen sujuu ihan ok, vaikka toki mielummin kävelisi jo itse joka paikkaan.

Mutta ehdottomasti mennään vielä uudelleen ja ehkäpä sitten ilman lapsia..no, joskus vuosien päästä! ;)

Kuvissa vilahtelee myös tämä Muotokielen Taaperokyltti, josta kirjoitin aiemmin  täällä.

Kyltti yhteistietoineen toi kyllä oikeasti hieman mielenrauhaa suurkaupungissa liikkumiseen. Ainoa ongelma oli, että kaikissa vaatteissa ei ollut vyölenksua tms., johon kyltin ripustaa. Noissa shortseissakin se on vain solmittu vyötärön kiristysnaruihin kiinni. Asiansa ajoi kyllä niinkin.

Jälkikäteen ajatellen; ehkä sellainen valjasreppu ei myöskään olisi ollut hullumpi, vaikka olen aiemmin ajatellut, että kyllä sellaista ilmankin pärjää.. No, Suomessa varmasti pärjääkin, mutta tuollaisessa paikassa helpottaisi varmasti. Onko hyviä kokemuksia? Itseäni epäilyttää, saisiko kaveri kuitenkin ne samat raivarit, kun ei pääse sinne minne haluaa?

Hotelli oli kuitenkin hyvä valinta (Bollo Apartments), näkemistä riitti ja kaiken kaikkiaan reissu sujui hyvin.
Vaan on se ihana olla kotonakin!

Ennenkin selvittiin ilman

Äitinä saa kuulla monia ihania kliseitä liittyen lapsiin ja lastenkasvatukseen. Yksi näistä on "kyllä sitä ennenkin selvittiin", "ennenkin pärjättiin" , "ennen vanhaan..".
Juu, kyllä minäkin suosin maalaisjärjen käyttöä lasten kanssa, aika kovastikin. Mutta miksei uutta tutkimustietoa tai uusia kehittyneempiä tuotteita saisi hyödyntää?

Kyllähän nykyään löytyy vaikka minkälaista hilavitkutinta helpottamaan lapsiarkea. Lastentarvikkeilla on myös aika helppo rahastaa. Tarpeen luominen jollekin tuotteelle tuntuu olevan melko yksinkertaista ja entistä hullumman kuuloisia tuotteita tulee markkinoille. Mutta on niitä ihan hyödyllisiäkin keksintöjä.

Itse koen esimerkiksi lapsen turvallisuuden asiaksi, josta en halua tinkiä. Turvaistuimia vertaillessa ja keskustellessa lapsen istuma-asennosta (kasvot vai selkä menosuuntaan) olen monesti kuullut todettavan, että ei sitä ennenkään missään turvaistuimissa istuttu ja hengissä ollaan.
No, so?! Eikö kuitenkin kannattaisi minimoida se riski, että lapsi loukkaantuu vakavasti autokolarissa tai jopa kuolee? Miksei hyödyntää nykyisiä suosituksia ja tekniikan kehitystä?

Pitäisikö edelleen imettää vain tasan kolmen tunnin välein, kellosta katsoen? Annettaisiinko sokerivettä jo sairaalassa ja perunavelliä heti kahden viikon iässä? Aurinkorasvojahan ei varmaan tarvita ja ainakaan lasta ei saa millään tavalla viihdyttää! Hyi kauhea, oppii vielä vaatimaan vaikka mitä!

Itse olen kokenut hyödylliseksi mm. Nenä-Friidan, Stokken TableTopin, UV-suojavaatteet ja voisinpa kuvitella, että tullaan kokeilemaan myös harkkahousuja kuivaksi opettelun yhteydessä. Portaiden turvaportitkin tuovat kummasti mielenrauhaa.
Mielelläni luen myös uutta tutkimustietoa eri asioista. Pyrin monessa asiassa noudattamaan virallisia suosituksia; en kuitenkaan pilkkua viilaten ja aina soveltaen kaiken meidän perheelle ja meidän lapselle sopivaksi. Sillä maalaisjärjelläkin pärjää kyllä aika pitkälle :)

Ja toisaalta, onko se keneltäkään pois, jos joku haluaa ostaa odotusaikana dopplerin kotiin tai lapselle konttauskypärän, laulavan potan ja tuttikuumemittarin?

Italiassa - Toscana

Ensin on todettava kliseisesti, että on se vaan ihanaa olla kotona! Aika rankkaa on matkustaa kuumuudessa tahtoikäisen naperon kanssa, joka kiukuttelee vähän väliä, kieltäytyy syömästä, ei halua istua rattaissa / autossa / lentokoneessa / ravintolassa tai ylipäätään olla paikoillaan. Onneksi oli ne isovanhemmat apukäsinä ja viihdyttäjinä.

Lentomatkat meni molempiin suuntiin yllättävän hyvin. Papu jopa yllätti nukkumalla tunnin verran molemmilla lennoilla. 
Mennessä lennettiin Milanoon ja sieltä ajettiin autolla Toscanaan, matkaa noin 250 km. Olin odottanut, että poika olisi viihtynyt paremmin, kun vuokra-autossa oli kasvot eteenpäin-turvaistuin, mutta eipä sillä ollut vaikutusta verrattuna kotioloihin. Korvat oli hellänä ajamisen jälkeen ;)

Paikan päällä, eli Marina di Pietrasantassa, meitä odotti kiva paritalon puolikas aidatulla (!) takapihalla.

Itse Marina di Pietrasanta on melko pieni paikka, italialaisten suosima rantalomakohde. Mutta autolla päästiin kiertelemään lähiseutuja ja käytiin mm. :

Pisassa

Luccassa 

Kaupunkia ympäröi vuosina 1504-1645 rakennetut muurit ja tuo ylhäältä keskimmäinen kuva on siis muurin päältä, oli kätevä kävellä koko kaupunki ympäri :)


Oltiin sen verran rannikolla, että  Toscanasta ensimmäisenä mieleen tulevat viinitilat, oliivipuut ja auringonkukat nähtiin oikeastaan vain auton ikkunasta, mutta oli siellä muutakin nähtävää.

Pojan mielestä parasta taisi olla kivien keräily, takapihan sitruuna- ja mandariinipuiden ihastelu, sisiliskojen ja lintujen jahtaaminen sekä rannalla päättömästi juokseminen.
Äiti ja isi tykkäsivät auringosta, hyvistä yöunista viileässä talossa, maisemista ja tietenkin ruoasta :)


Kirjoittelen myöhemmin vielä toisen postauksen Rooman päivistä. Jos täällä nyt enää lukijoita on tauon jälkeen jäljellä?

Taaperokyltti

*Blogiyhteistyökirjoitus*

Pikapostaus vielä ennen reissua!
Sain hyvään saumaan mahdollisuuden testata Muotokielen Taaperokylttiä :) Taaperokylttejä löytyy erilaisia; on kaiverrettuja eläinhahmoja sekä simppelimpiä malleja, joihin saa itse kirjoittaa yhteystiedot. Hinnat ovat 5 - 15 €. Me valitsimme meille tämän ihanan nallukan ja englanninkielisen tekstin siihen.

Kuva: www.muotokieli.fi

Nalle on toiselta puolelta valkoinen (harmikseni ilman tekstiä) ja kiinnitystä varten on tuollainen kätevä klipsi.
Ehkä ne käsin kirjoitettavat ovat monikäyttöisempiä, mutta halusin tällaisen siistimmän näköisen version (enkä omia harakanvarpaita) ja saahan tuohon kaiverruksen päällekin liimattua esim. dymolla kirjoitetun tarran, jos puhelinnumero vaihtuu tms. Pojan nimeä en halunnut kylttiin laittaa.

Tämä pääseekin sitten killumaan vaatteisiin mukaan, kun huomenna suunnataan lentokoneen nokka kohti Italiaa :) 
Kiitos vielä Muotokielelle kyltistä!

Matkan suunnittelua osa 2 - eli paniikkipakkausta!

Ollaan tosiaan lauantaina lähdössä sinne Italiaan ja koska on aikainen aamulähtö, niin huomenna pitäisi olla kaikki valmiina pakattuna. Arvatkaa olenko tehnyt asian eteen juuri mitään (ja tänään en edes ehdi)... No, pyykkiä on pesty ja olen sentään kirjoittanut listan mukaan otettavista tavaroista. Mä vihaan yli kaiken kiireessä pakkaamista ja lähtemistä ja yleensä varaudunkin aina hyvissä ajoin; ainakin siis ajatuksen tasolla ja suunnittelemalla.

Me lennetään Milanoon, jossa odottaa vuokra-auto ja sieltä ajellaan Toscanaan, tarkemmin Marina di Pietrasantaan. Lähin isompi paikka on Viareggio. Sieltä meillä on paritalon puolikas viikoksi (luojan kiitos on 3 makkaria, toiset isovanhemmat lähtee myös mukaan) ja sitten viikon jälkeen siirrytään vielä omalla porukalla Roomaan kolmeksi yöksi.

Hiukan ehkä huimaa lähteä tuon viikarin kanssa, mutta kyllä siitä selvitään. Meitä on kuitenkin 4 aikuista yhtä 1v8kk kohti ;) Kiukkumäärä meillä putoaa yleensä huomattavasti muussa ympäristössä verrattuna kotioloihin. On niitä mielenosoituksia - niin äidin kun pojankin - kyllä silti edessä.


Ainakin seuraavaa odotan näkeväni

Potentiaalisia kaupunkeja Toscanassa visiteeraamiseen ovat ainakin Lucca ja Pisa.


Roomassa aiomme pyöriä ilman sen kummempia suunnitelmia ja nähtävyystavoitteita. 

Näihin fiilistelyihin jätän bloggauksen tauolle reilu viikoksi :)

Feelmax - kevytjalkineet

Kirjoittelin jo aiemmin täällä siitä, millaiset kengät olisivat hyvät lapselle. Parasta olisi tietenkin kävellä paljain jaloin ja siksi meille onkin hankittu Feelmaxit eli kevytjalkineet. Kotipihalla on mukava tepastella ihan ilman mitään, mutta kyllä kauemmas lähtiessä on jotain jalkaan laitettava.

"Feelmaxit mahdollistavat jalan luonnollisen liikkeen, suojaten kuitenkin iskulta ja viilloilta sekä kylmältä tai kuumalta. Kenkä on erikoisleveä varpaiden kohdalta, näin varpaat voivat liikkeessä levitä ulospäin luonnollisella tavalla. Ulkopohja on yksi markkinoiden ohuimmasta, näin tuntuma on kuin olisi paljain jaloin. Pohjan ansiosta koko kenkä on todella kevyt ja joustava." (www.feelmax.fi)

Tietysti halusin itsellekin Feelmaxit eli ollaankin nyt samiksia :)

Omaan räpylään nämä vaikuttavat vähän turhankin leveiltä, mutta ehkä jalat kiittävät siitä hyvästä.. 

Kyseinen malli on siis Feelmaxin Niesa 2. Kevytjalkineita löytyy kyllä nykyään vaikka minkä mallisia ja merkkisiä.

Kuva: www.feelmax.fi

Papu ainakin käyttää näitä todella mielellään ja ne ovatkin ihanan kevyet jalassa ja helppo pukea. Sopisivat varmasti tosi hyvin myös ensikengiksi, en usko että nämä häiritsevät kenkiin totuttelijaa mitenkään.

Omiani en ole vielä kotipihaa pidemmälle päässyt testaamaan, mutta askellus on kyllä mukavan kepeä ja maanpinnan vaihtelut huomaa ihan eri tavalla jalkapohjissa kuin tavallisissa kengissä. Jospa ne jalan lihaksetkin aktivoituvat nyt eri tavalla?
Niin ja kooksi kannattaa valita kokoa isompi omasta mielestäni (kokotaulukkokin kyllä löytyy).